Kesälomareissulla Savossa pääsin vihdoin käymään Juhani Ahon kotiseuduilla Iisalmessa. Minulle savolaiselle Juhani Aho on aina ollut kiinnostava kirjailija, koska Ahon elämä kytkeytyy vahvasti Savoon ja minua kovasti kiehtovaan Minna Canthiin.
Juhani Aho (Johannes Brofeldt) syntyi 11.9.1861 Lapinlahdella Väärnin pappilassa kymmenlapsisen Brofeldtin pappisperheen esikoisena. Lapsuutensa Aho vietti kuitenkin Iisalmessa Mansikkaniemen Pikkupappilassa, mihin Ahon isä siirtyi kappalaiseksi Juhanin ollessa vajaa nelivuotias.
Pikkupappila sijaitsee luonnonkauniilla paikalla nykyisen Koljonvirran sillan ja kesäteatterin kupeessa. Aivan kuin olisi ennustettu, että pieni Juhani kasvaisi kansalliskirjailijaksi kansallisrunoilija J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden maisemissa.
Juhani Ahon varhaisnuoruus Savossa kytkeytyy myös Vieremään ja Kuopioon. Aho kävi Kuopion lyseota. Vieremälle Brofeldtin perhe muutti pappi-isän työn vuoksi. Kirjailijan uransa myötä Aho vaikutti Kuopiossa kirjailija Minna Canthin salongissa.
Ahon vanhemmat muuttivat vielä myöhemmin takaisin Iisalmeen, tällä kertaa Isoonpappilaan, kun Ahon isä sai Iisalmesta rovastin viran. Aho vieraili yhä usein Iisalmessa, mutta ei enää asunut siellä. 1960-luvulla Iisalmen Isopappila siirrettiin Helsinkiin Seurasaareen, missä se on sittemmin restauroitu.
Pikkupappilassa toimii nykyisin Juhani Ahon museo, johon on saatu jonkin verran kirjailija Ahon jäämistöä. Muun muassa Ahon työpöytä, työtuoli ja jytäkkä kirjoituskone on saatu museoon Ahon vaimon, taiteilija Venny Soldan-Brofeldtin perikunnan kautta. Osa museon kalusteista on Juhani Ahon lapsuuden aikaisia kalusteita Pikkupappilasta, mutta osa on tuotu rovastilasta, missä Aho itse ei koskaan asunut.
Juhani Ahon jalanjäljet tunnetaan hyvin Savossa, mutta hänen elämänsä ja uransa ei voi sanoa kiinnittyvän selkeästi mihinkään tiettyyn Savon paikkakuntaan. Aho eli hyvin liikkuvaa elämää ja vaikutti muun muassa Helsingissä, Hausjärvellä, Järvenpäässä ja Pariisissa. Häämatkansa vaimonsa Vennyn kanssa Aho teki Pariisiin polkupyörällä. Liikkuva elämä sen ajan vehkeillä vaati siis myös melkoisesti aikaa.
Ahon elämään vaikutti myös rakkaus kahteen naiseen, Venny-vaimoon ja tämän siskoon Tillyyn. Aho sai lapsia molempien naisten kanssa. He myös asuivat lähekkäin kaikki kolme, kun Aho hankki Tillylle ja heidän yhteiselle lapselle tilan Järvenpään seudulta, missä Aho ja Venny perheineen asuivat. Olisiko niin, ettei ristiriitainen rakkaus siskoksiin saanut Ahoa koskaan todella asettumaan mihinkään aloilleen? Tuhoisa kolmiodraama on aiheena Juhani Ahon teoksessa Juha.
Vaikka elämä oli liikkuvaa ja rakkaus repivää, Iisalmi näyttäytyy Aholle keskeisenä paikkakuntana etenkin Ahon teosten kautta. Lapsuuden seuduilla syttyivät Ahon rakkaus kalastusta ja luontoa kohtaan. Luonto onkin Ahon tuotannossa keskeinen elementti.
Juhani Aho kuoli 8.8.1921. Hän halusi tulla haudatuksi nimenomaa kotiseuduilleen Iisalmen Mansikkaniemeen. Aho halusi, että hänet haudataan rintamasuunta Pikkupappilan rakennuksia ja rakkaita kalastusvesiä päin, vaikka muu hautausmaa levittäytyy toiseen suuntaan.
Kiitos Juhani Ahon museolle erinomaisesta opastuksesta, jossa oli paljon uutta tietoa Ahon tuotantoon jo perehtyneillekin.
Minna Canthia koskeva aiempi artikkelini löytyy täältä.
Minne aamut menevät 